Nuorten hyvinvointiohjelma pyrkii turvaamaan nuorten oikeutta hyvinvointiin

Epilepsialehti - Nuorten nurkka

MIELI Suomen Mielenterveys ry on julkaissut Nuorten hyvinvointiohjelman. Se sisältää kahdeksan teemaa ja yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että nuorten hyvinvoinnin edistäminen on merkittävä osa Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa.

Hyvinvointiohjelmaa on ollut rakentamassa 142 nuorten kanssa työskentelevää tahoa. Myös Epilepsialiitto on ollut mukana ohjelman valmistelussa. Haastattelin MIELI ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Kujalaa, joka on ollut luomassa ohjelmaa.

Miksi ohjelmaa tarvitaan?

WHO ja YK ovat alleviivanneet pandemian mielenterveysvaikutuksia nuoriin. Suomessakin koronan vaikutus nuoriin on ollut mittava, mutta Kujalan mukaan nuorten hyvinvoinnin haasteisiin oli herätty jo aikaisemmin. Hyvinvointiohjelman tavoitteiden näkökulmasta ollaan tilanteessa, jota voidaan nimittää mielenterveyskriisiksi.

Kujalan mukaan nuorilla tulee olla oikeus nuoruuteen, nuoruus on itseisarvoista. Tämä itseisarvo on kuitenkin jäänyt liikaa yksilön asiaksi, itseohjautuvuutta on painotettu laajalti, eikä elämän rakentamista turvaavia tekijöitä ole huomioitu riittävästi. Nuoruuden ja aikuisuuden rajan hämärtyessä nuorille on asetettu vaatimuksia, joihin he joutuvat vastaamaan liian aikaisin.

Mihin ohjelmalla halutaan muutosta?

Hyvinvointiohjelmassa nuoruuden uudelleen muotoilun edellytyksenä on nuorten oikeudet huomioiva, oikeudenmukainen ja yhdenvertainen yhteiskunta. Ohjelmassa on kyse nuoruuden eri kerrosten hahmottamisesta ja muutoksia vaaditaan muun muassa työelämältä sekä opiskelu- ja koulujärjestelmältä.

Nuoren ei pitäisi törmätä tuottavuuden tai tehokkuuden ihanteisiin, vaan työelämän kulmakivenä tulisi olla mahdollisuus turvalliseen työympäristöön ja työn joustavuuteen. Koulutusjärjestelmään valunut suorittaminen vaikuttaa jo varhain nuorten arkeen. Nuoren ympärillä pitäisi ohjelman mukaan olla turvallinen tila epäonnistua ja tunnustella elämää. Kujalan mukaan nuorten arkiympäristön tulisi tukea kaverisuhteiden rakentamista.

Apua pitäisi saada joustavasti ja matalalla kynnyksellä.

– Nuoriin kohdistuu liian kovia vaatimuksia ja suorituspaineita. Nuorille on jäätävä aikaa kasvuun, kehitykseen ja vertaisten kanssa olemiseen.

Kasvu- ja opiskelurauhan vaateeseen liittyy paitsi suorittamiskeskeisyyden, myös syrjinnän vastustaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 kouluterveyskyselyn raportissa todetaan toimintarajoitteen omaavien nuorien kokevan muita enemmän ulkopuolelle jäämistä ja kiusaamista. Kujala näkee, että nuorten parissa toimivien aikuisten määrän pitäisi olla riittävä. Aikuisille olisi oltava tarjolla myös tietoa erilaisista ilmiöistä.

Myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän puutteet asettuvat nuorten hyvinvoinnin rakentamisen haasteeksi.

– Mielenterveyspalvelut eivät toimi nuorten kohdalla parhaalla mahdollisella tavalla. Nuorten näkökulmasta olisi tärkeää, että meillä olisi paremmat mielenterveyspalvelut jo perusterveydenhuollossa, Kujala sanoo.

Apua pitäisi saada joustavasti ja matalalla kynnyksellä. Lisäksi tukea tulisi kohdentaa vanhemmuudessa jaksamiseen.

Miten ohjelma toteutuu?

Hyvinvointiohjelmassa nuoruus ja hyvinvointi kytkeytyy moniin poliittisiin uudistuksiin sekä eri tahojen kuten hyvinvointialueiden ja kuntien vastuualueisiin. Lisäksi ohjelman tavoitteet liittyvät esimerkiksi toimeentuloturvauudistukseen ja mielenterveysstrategiaan.

Kyse on kuitenkin pitkäjänteisestä työstä, jossa myös nuorten äänellä on paikkansa.

Hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvointi ja elämänlaatu verkostoituu eri toimijoille. Tämän takia hyvinvointiohjelman sisällöt sitovat jokaista. Hyvinvointia ei voida kuitenkaan asettaa vain ammattilaisen tai organisaation tehtäväksi, vaan se vaatii poliittista huomiota.

Vaikka nuorten hyvinvointia pidettäisiin sinällään tärkeänä arvona, nuoruus on jatkuvasti erilaisten normatiivisten asenteiden ja elämänkulkuun liittyvien olettamien kohteena. Nuoruus on kulttuurisesti muotoiltu ikävaihe, jolloin sen reunaehtoihin voidaan vaikuttaa. Kyse on kuitenkin pitkäjänteisestä työstä, jossa myös nuorten äänellä on paikkansa.

Nuorten hyvinvointiohjelmasta voit lukea lisää MIELI ry:n nettisivuilta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

  • Lehden numero: 1/2023
  • Teksti: Emma Huttunen
  • Kuvat: iStock.com/Merfin
  • Hyvinvointi
  • Nuoret
  • Vaikuttaminen

Mitä mieltä olet sivun sisällöstä?

Aiheeseen liittyvää