Aivoterveydestä puhutaan paljon työhyvinvoinnin näkökulmasta. Osalla se on kuitenkin edellytys työssä jatkamiselle. Monissa aivosairauksissa koetaan uupumusta ja kognitiivisia oireita. Tällöin työpaikoilla pitää ottaa käyttöön aivoja suojelevia toimintatapoja. Pienillä muutoksilla voidaan saada paljon aikaan.
Aivosairaiden työssä jatkamista pitää tukea, koska moni haluaa jatkaa työelämässä. Lisäksi varhaiset eläkkeet aiheuttavat suuren kustannuserän yhteiskunnalle. Aivoterveys työelämässä on siis paitsi työhyvinvointi- myös työsuojeluasia.
Aivosairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja
Aivosairauksien kerrotaan aiheuttavan noin 9 miljardin vuosittaisen kustannuksen yhteiskunnalle. Osa kustannuksista liittyy lääkkeisiin, terveydenhuoltoon, kuntoutukseen ja apuvälineisiin, mutta iso osa kustannuksista tulee myös menetettyjen työvuosien, sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi.
Yksilölliset ratkaisut ovat avainasemassa.
Aivosairauksiin kuuluu monia erilaisia sairauksia kuten migreeni, epilepsia, MS-tauti, Parkinsonin tauti, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja aivokasvaimet. Oireet vaihtelevat fyysisistä kognitiivisiin. Osalla sairaus etenee ja osalla on odotettavissa paranemista. Työssä jatkamisen ja työhön paluun mahdollisuudet ovat erilaiset eri työtehtävissä ja erilaisten oireiden kohdalla. Yksilölliset ratkaisut ovat avainasemassa.
Työpaikkojen esteettömyydessä parantamisen varaa
Haasteita työelämässä aiheuttavat sekä näkyvät että näkymättömät toimintakyvyn muutokset. Työpaikkojen esteettömyys ei toteudu läheskään aina. Lainsäädäntö ei toistaiseksi velvoita työpaikkoja esteettömyyteen samalla tavalla kuin palvelun tuottajia tai julkisia toimijoita.
Pandemian myötä yleistynyt etätyö lisää mahdollisuuksia jatkaa työssä, jos työpaikalle ei pääse esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi työmatkojen pois jääminen ja mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin voi tukea työkykyä merkittävästi, jos työkykyä uhkaa aivosairauksissa yleinen väsyvyys.
Etätyö ei kuitenkaan voi korvata tarpeellisia esteettömyystoimia. Myös etätyöhön liittyy ongelmia esimerkiksi ergonomian tai psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työntekoa työpaikalla voidaan helpottaa apuvälineiden tai henkilökohtaisen avustajan tuella.
Aivojen hyvinvointi työssä on työkykykysymys
Nykyinen työelämä vaatii paljon ajatustoimintoja. Informaatiota on tarjolla useista eri lähteistä. Pitää pystyä suodattamaan tietoa ja poimimaan olennaista. Pitää muistaa, missä kanavassa mitäkin asioita käsitellään. Ajatukset keskeytyvät, kun pitää vastata sähköpostiin tai pikaviestiin. Häiriöiset työtilat tekevät keskittymisestä vaikeaa. Teams-palaverit seuraavat toisiaan ja tekniset häiriöt hidastavat tehokasta työskentelyä. Moni tekee pitkää päivää ja työ valuu vapaa-ajalle, kun työaikana ei ehdi esimerkiksi suunnitella työtä.
Häiriöiset työtilat tekevät keskittymisestä vaikeaa.
Aivoterveydestä puhutaan paljon työhyvinvoinnin näkökulmasta. Silloin kun työntekijää kuormittaa voimavaroja kuluttava sairaus, aivojen suojeleminen työssä on edellytys työelämään osallistumiselle.
Aivoterveelliset toimintatavat käyttöön
Aivoterveellisiä toimintatapoja on tarpeen ottaa käyttöön sekä organisaatio- että yksilölähtöisesti. Työpaikalla on hyvä miettiä yhteisiä käytäntöjä, mitkä helpottavat kaikkien työn sujumista. Esimerkiksi hiljainen työskentelyaika, Teams-palaverien ajastus kestämään 45–50 minuuttia, jotta palaverien välille tulee tauko tai selkeät viestinnän ja kalenterivarausten pelisäännöt. Omaa työnkuvaa ja odotuksia on tärkeä selventää esihenkilön kanssa, ja miettiä työajan käyttöä eri tehtäviin.
Aivosumua voi hälventää jo pienin muutoksin
Aivosairauksiin liittyvä uupumus ja kognitiivisen toimintakyvyn muutokset haastavat usein työkykyä tämän päivän työelämässä. Aivosumu on tyypillinen ilmaisu tunteelle, jossa ajatukset jumiutuvat liian kuormittavassa ympäristössä. Tällöin myös virheiden riski kasvaa. Jo pienet muutokset koetaan usein helpottavaksi työn sujumisen ja työssä jaksamisen kannalta. Luovuus on valttia erilaisten ratkaisujen keksimisessä.
Tärkeää on avoin keskustelu esihenkilön ja työyhteisön kanssa niistä tavoista, mitkä auttavat jaksamaan.
Työrauhan ja taukojen puute nousevat esiin monien kertomuksissa. Mitä intensiivisempää työtä, sitä tärkeämpää on saada taukoja päivän mittaan. Tauot kannattaa merkitä kalenteriin, varsinkin jos joku toinen tekee kalenterivarauksia. Tärkeää on avoin keskustelu esihenkilön ja työyhteisön kanssa niistä tavoista, mitkä auttavat jaksamaan. Myötätuntoinen työyhteisö on usein avainasemassa.
Työtapoja voi tuunata itsekin
Keskeytysten ja häiriötekijöiden vähentämisen lisäksi moni hyötyy muistikuorman keventämisestä. Muistilaput, muistutukset ja kalenterin käyttö vapauttaa muistia. Rutiinit sekä tavaroiden pitäminen omilla paikoillaan säästää aikaa. Keskittymistä tiettyyn työtehtävään voi helpottaa myös sillä, että työpöydältä siivoaa kaiken ylimääräisen pois. Jo puhelimen näkeminen saattaa keskeyttää ajatuksen.
Työn tuunaaminen sujuvammaksi onnistuu usein ilman suurempia neuvotteluja. Isompia muutoksia tarvittaessa on hyvä ottaa suunniteluun mukaan työterveyshuolto.
Taloudellista tukea työnantajalle
Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea esteettömyyden parantamiseksi työpaikalla, jossa työntekijä tätä tarvitsee. Tukea voi saada myös muutoksiin, joilla tuetaan näkymättömiä haasteita. Tukea haetaan TE-toimistosta tai työllisyyden kuntakokeilun toimijoilta, jos kunta on tällaisessa mukana.