Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kyseessä on yksi maamme historian suurimmista hallinnollisista uudistuksista.
Tavoitteena paremmat palvelut
Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Myös ammattitaitoisen työvoiman saanti ja kustannusten kasvun hillitseminen ovat tavoitteina tilanteessa, jossa yhteiskunnan kantokykyä haastaa ikääntyminen ja syntyvyyden lasku.
Hyvinvointialueet, joita on 21, muodostavat kokonaan uuden hallinnon tason. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.
Vielä on aikaista arvioida onnistumista
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen organisoituminen uusissa rakenteissa on valtava muutos. On vielä liian aikaista sanoa, miten kokonaisuudistus on onnistunut.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry toteutti touko-kesäkuussa 2023 kyselyn, johon vastasi 559 hyvinvointialueiden sote-johtajaa ja sosiaalityöntekijää. Sosiaalibarometri 2023, Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla -verkkojulkaisu käsittelee ensivaiheen arvioita hyvinvointialueiden käynnistymisestä, palvelujärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista.
Sote-johtajista puolet arvioi sote-uudistuksen kokonaisuuden vähintään melko hyväksi, noin viidennes huonoksi tai melko huonoksi ja hieman yli neljännes ei huonoksi, muttei hyväksikään. Sosiaalityöntekijät suhtautuivat kriittisemmin. Heistä sote-uudistusta piti hyvänä tai melko hyvänä vain kuudennes ja huonona vähän yli puolet.
Neuvonnan tarve on lisääntynyt
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on edistää perus- ja erityistason palvelujen yhteistoimintaa ja sujuvia palveluketjuja. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa näyttäisi olevan vielä parantamisen varaa. Muutostilanteessa neuvonnan, palveluohjauksen ja viestinnän merkitys korostuu.
Sote-johtajat olivat tyytyväisiä asiakkaiden neuvontaan ja palveluohjaukseen (68 %). He myös luottivat siihen, että asiakkaat ovat saaneet hyvin tai melko hyvin tietoa muuttuneista toimintakäytännöistä hyvinvointialueilla (64 %). Sosiaalityöntekijöiden näkemys oli erilainen. Heistä yli puolet (52 %) arvioi asiakkaiden tiedonsaannin muuttuneista toimintatavoista toteutuneen huonosti tai melko huonosti tammi-toukokuussa 2023.
Lähes puolet (46 %) sote-johtajista arvioi palveluketjujen eheyden toteutuneen alueellaan huonosti tai melko huonosti. Tilanteeseen tyytyväisiä oli neljäsosa vastanneista.
Sosiaalityöntekijöistä vain kahdeksan prosenttia piti palveluketjujen eheyttä hyvänä tai melko hyvänä. Tyytymättömiä oli 62 %. Sosiaalityöntekijöiden mukaan palveluiden sujuvuutta haittaavat mm. viranomaisten keskinäisen tiedonkulun ja organisaation sisäisen tiedonkulun puutteet.
Onnistuessaan muutokset palveluiden järjestämistavassa eivät näy asiakkaalle laisinkaan. Yli puolet sosiaalityöntekijöistä arvioi kuitenkin asiakkaiden tiedonsaannin muuttuneista toimintakäytänteistä toteutuneen tammi-toukokuussa 2023 huonosti tai melko huonosti. Parannettavaa on muun muassa asiakkaiden ohjaamisessa eri hallinnonalojen palvelujen välillä ja verkkoasioinnissa. Palvelujen saavutettavuutta on voinut haitata jo se, että oikean asiantuntijan puhelinnumeroa on ollut vaikeaa löytää.
Esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuoltopiirit lakkautettiin ja palvelujen järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille. Monin paikoin uudet toimintatavat ovat vasta muotoutumassa, mikä voi vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja hämmentää palvelun tarvitsijoita. Eri alueilla vammaisten ihmisten palvelut sijoittuvat organisaatiorakenteeseen eri tavoin, mikä asettaa palveluja tarvitsevat ihmiset erilaisiin tilanteisiin riippuen siitä missä asuu.
Digitaalisiin palveluihin kohdistuu paljon odotuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sote-johtajista kolmannes (34 %) arvioi niiden toteutuneen kuitenkin huonosti tai melko huonosti alueellaan. Puhelinpalveluista myönteistä arvioita antoi noin puolet (46 %) ja kielteistä viidennes (21 %) sote-johtajista.
Huolena resurssien riittävyys
Sote-johtajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä. Kustannusten hillinnän onnistumiseen heistä uskoi vain 28 prosenttia.
Taloudellisten resurssien ohella huolena ovat henkilöstöresurssit. Neljä viidestä sote-johtajasta ja sosiaalityöntekijästä arvioi henkilöstön saatavuuden hyvinvointialueellaan huonoksi tai melko huonoksi. Henkilöstön henkinen kuormittuneisuus, vaihtuvuus ja työmäärän kasvu koetaan suurimmiksi haasteiksi.
Samaa haastetta nostaa esiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka selvitti syksyllä 2023 erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kehittämistarpeita. Työryhmän mukaan terveydenhuollon laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus pystytään tulevaisuudessa varmistamaan vain turvaamalla osaavan ammattihenkilöstön riittävyys.
Epilepsian hyvä hoito on turvattava
Epilepsian hyvä hoito perustuu riippumattomiin, tutkimusnäyttöön perustuviin kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Sujuva hoitoketju, jossa oikea-aikainen hoito ja systemaattinen seuranta toteutuvat, tuo säästöjä yhteiskunnalle puhumattakaan sen merkityksestä epilepsiaa sairastavan ihmisen elämänlaadulle.
Epilepsia diagnosoidaan aina erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvat myös epilepsiaa sairastavat lapset, vaikeaa epilepsiaa sairastavat aikuiset sekä epilepsiaa sairastavien raskauden suunnittelu ja seuranta.
Yliopistosairaaloiden epilepsiaan erikoistuneiden keskusten moniammatillisia työryhmiä konsultoidaan vaikeissa epilepsiatilanteissa. Tällä tasolla toteutetaan myös stimulaattorihoidot (VNS ja DBS). Lisäksi Suomessa on kaksi epilepsiaan erikoistunutta keskusta (KYS ja HUS), joissa toteutetaan vaikean epilepsian erityisdiagnostiikka, epilepsiakirurgiset selvittelyt, kallonsisäiset rekisteröinnit ja kirurginen hoito. Tarpeen mukaan on mahdollista konsultoida harvinaisissa tapauksissa etänä Euroopan osaamisverkostoa (ERN EpiCARE).
Epilepsiaa sairastavat aikuiset voivat siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon, työterveyshuollon tai kehitysvammahuollon seurantaan, kun kohtauksettomuus on saavutettu ja ammatillisen tai muun kuntoutuksen toimenpiteet on suunniteltu.
Lähteet:
- Sosiaalibarometri 2023. Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Verkkojulkaisu: soste.fi
- THL:n blogi 18.9.2023 blogi.thl.fi
- STM:n tiedote 1.12.2023, stm.fi